Historiikin täydennys vuoteen 2019

Jorma Kangas:

Oulunseudun Eteläpohjalaiset r.y.
Toiminnan historiikki vuosilta 2009-2019

Esitetty yhdistyksen 70-vuotisjuhlassa 1.12.2019


Oulunseudun Eteläpohjalaiset r.y:n toiminta alkoi virallisesti melkein tarkalleen 70 vuotta sitten, jolloin se nimellä Oulun Eteläpohjalaiset r.y. hyväksyttiin yhdistysrekisteriin 15.12.1949.  Toimintaa oli aloiteltu jo v. 1945, jolloin perustettiin Eteläpohjalaisten Kerho Ouluun.  Sotien jälkeinen aika oli kotiseutuyhdistysten perustamisen kulta-aikaa, kun Suomi oli nousemassa sota-ajan ahdingosta. Haluttiin järjestää koko kansaa yhdistävää toimintaa.  Paikallisten kotiseutuyhdistysten ohella kannustettiin perustamaan myös kotipaikkayhdistyksiä kotiseudultaan muualle Suomeen muuttaneiden yhdyssiteeksi. 

Yhdistyksen toiminta ja jäsenmäärän kehitys

Vapaaehtoistoimintaan perustuvien yhdistysten toiminnassa on yleensä vilkkaan toiminnan kausia ja hiljaisempia jaksoja.  Olosuhteet ja ihmisten kiinnostuksen kohteet vaihtelevat, ja joskus vetäjien voimat eivät riitä. Tällaista aaltoliikettä on esiintynyt myös yhdistyksemme vaiheissa.  Vuosina 1986-95 toiminta oli aivan pysähdyksissä.  Kun toiminta käynnistyi uudelleen v. 1996, se on säilynyt virkeänä, ja aktiivisia vetäjiä on riittänyt.

Yhdistyksen elinvoimaa kuvaa sen jäsenmäärä, yhdistys on aina jäseniään varten.  Oulunseudun Eteläpohjalaisten yhdistyksen jäsenmäärä vakiintui 1980-luvulta alkaen noin 100:n paikkeille, vaikka se oli käynyt aivan aallonpohjassa 70-luvun huonoimpina vuosina.   Viimeksi kuluneen vuosikymmenen alkupuolella päästiin 150:n jäsenen paikkeille, minkä jälkeen on tultu vähän alaspäin: Maksaneita jäseniä on tänä vuonna 120.  Jäsenmäärää on aina pidetty vähäisenä, sillä Oulun seudulla arvioidaan asuvan useita tuhansia eteläpohjalaistaustaisia.  Yhdistyksemme hallitukset ovat jatkuvasti joutuneet pohtimaan keinoja tilanteen parantamiseksi.

Nuorten saaminen tällaiseen yhdistystoimintaan on osoittautunut erityisen vaikeaksi tehtäväksi. Yhdistyksemme on  yrittänyt luoda yhteyksiä m.m. yliopiston opiskelijärjestöihin, ja hallitukseen on valittu heidän edustajiaan.  Vuonna 2010 osallistuttiin Etelä- ja Keskipohjalaisten Osakunnan 30-vuotisjuhliin ja tehtiin merkittävä kirjalahjoitus osakunnalle.  Opiskelijoiden osallistuminen on jäänyt kuitenkin vähäiseksi. On ilmeistä, että toimintamme koetaan varttuneemman ikäpolven harrastukseksi.  Toisaalta joudumme kilpailemaan ihmisten vapaa-ajan käytöstä  yhä lisääntyvien harrastusmuotojen kanssa.

Sihteerimme Tuula Hamara teki äskettäin pienen tutkimuksen yhdistyksen nykyisten jäsenten ikäjakaumasta.  Tähän mennessä on saatu vastauksia 50 jäseneltä.  Alustava tutkimus osoittaa, että yhdistyksemme jäsenkunta on todella vanhempaa ikäpolvea:  Noin 60 % vastaajista on syntynyt 1940-luvulla, n. 20 % 1930-luvulla ja n. 20 % 1950-luvulla.  Vain muutama vastaajista on syntynyt 60-luvulla.  Mielenkiintoinen havainto on, että jopa 80 % vastaajista ilmoittaa tulleensa Ouluun opiskelemaan ja jääneensä sen jälkeen tänne töihin.  Oulun maine koulukaupunkina on siten kiirinyt hyvin Etelä-Pohjanmaallekin!  Toivottavasti saamme lisää vastauksia kyselyyn, jotta kuva  jäsenkunnan rakenteesta tarkentuu.

Toimintaa vv. 2009-2019

Yhdistyksen toiminnasta ja sen suuntautumisesta vastaavat yhdistyksen puheenjohtaja yhdessä hallituksen kanssa, jotka vuosikokous valitsee.  Viimeisten 10 vuoden aikana puheenjohtajina ovat toimineet Pentti Jouppila, Sirkka-Liisa Laakso, Pertti Taimisto, Heikki Seppälä ja Maija-Liisa Spangar.  On ollut hienoa havaita, miten puheenjohtajien ja myös hallituksen jäsenten erilaiset taustat ovat synnyttäneet uusia toimintamuotoja.  Kun yhdistyksen sihteerinä on toiminut koko kymmenvuotisjakson ajan Tuula Hamara, niin uudet toimintatavat on saatu sovitetuksi perinteisiin toimintoihin.  Talouden hoidosta ovat vastanneet Alpo Salo vv. 2009-2011 ja sen jälkeen Ilmari Teirilä.

Jäsenille tarkoitettuja tilaisuuksia on ollut 5-10 vuodessa viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana.  Perinteisiä tilaisuuksia ovat olleet vuosikokousten ohella esitelmätilaisuudet, lauluillat, kirkkopyhät, iltamat ja pikkujoulut.  Iltamavieraita on tullut Isostakyröstä, Kuortaneelta, Härmän seudulta kaksikin kertaa, Teuvalta ja Vimpelistä. Vuosikokousten yhteyteen on liitetty Etelä-Pohjanmaan pitäjien esittelyjä. Uusina ja suosittuina ohjelmanumeroina viime vuosien aikana ovat olleet yhteiset elokuvatilaisuudet, harrasteillat ja kiertoajelut Oulun alueella.  On lähdetty kauemmaksikin: On oltu Ilmajoen musiikkijuhlilla, Rokualla, Kokkolan teatterissa, Sallassa ja Posiolla, Vanhan ajan markkinoilla Iissä, Lappajärven seudulla ja Vimpelin pesäpallokulttuuriin tutustumassa ja viimeksi Seinäjoen teatterissa.  Oulun Lipon pelaamista on myös seurattu.

Yhdistys on pitänyt yhteyksiä muihin alueella toimiviin kotipaikkayhdistyksiin, erityisesti Väylänvartisiin ja Oulun Karjalaseuraan, joiden kanssa on järjestetty yhteisiä tilaisuuksia.  Eteläpohjalaisuuteen hyvin sopien on perehdytty kaksi kertaa oululaiseen yrittäjyyteen.  Yhdistys on osoittanut olevansa kiinnostunut muutenkin alueen kehittämisestä osallistuen m.m. Oulun yliopiston varainhankintakeräykseen.

Voidaan sanoa, että yhdistys on tarjonnut monenlaista virkistävää ja ajatuksia herättävää ohjelmaa jäsenilleen.  Pikkujoulujen ohella iltamat ja kuorovierailut ovat olleet suosituimpia.  Ne ovat kiinnostaneet myös yhdistykseen kuulumattomia oululaisia.  Jussi-kuoron esiintyminen Oulussa v. 2009 oli erityisen suuri menestys, sillä se veti Lyseon juhlasaliin noin 200 kuulijaa.

Yhdistyksen talous on ollut jatkuvasti vakaalla pohjalla, vaikka jäsenmaksu on pidetty koko kymmenvuotisjakson ajan 12 eurossa.  Kuitenkin monet vierailut ja erityisesti iltamien järjestelyt vaativat myös taloudellisia uhrauksia. Toisaalta ei voi tarpeeksi korostaa talkootyön merkitystä.  Monet talkoolaiset ansaitsevat suuren kiitoksen!  Talkootoiminnan organisoimista varten hallitus on perustanut trahteeriryhmän sekä yhdistyksen emännän ja isännän vakanssit.  Emäntinä ovat toimineet Aino Teerikangas ja Hilkka Kälkäinen ja isäntänä Pentti Jouppila.

Yhteenveto ja katse tulevaisuuteen

On tärkeää, että meillä eteläpohjalaisilla on täällä Oulussa paikka, jossa voimme ylläpitää ja vahvistaa kiintymystämme ja yhteyksiämme kotimaakuntaan.  Samalla voimme tehdä kulttuuriamme ja eteläpohjalaisia toimintatapoja  tunnetuiksi täällä pohjoisessa.  Eteläpohjalaisuus on jalostunut täällä arvostamaan myös tämän seudun vahvaa kulttuuria ja perinteitä.  Meillä on hieno ja omaleimainen kotimaakunta, mutta me saamme olla kehittämässä myös arvostettua Oulun kulttuurikaupunkia ja pohjoisen Suomen tärkeää talouselämän keskusta.

Yhteenvetona voidaan sanoa, että yhdistyksemme toiminta on ollut vilkasta ja vakiintunutta, mutta samalla sopivasti uudistuvaa viimeisen vuosikymmenen aikana. Tällainen yhdistystoiminta on monin tavoin aktivoivaa ja antaa voimia ja vaihtelua arkeemme.  Samalla kun yhdistyksemme päättäjät seuraavat jäsenkuntansa toiveita ja ympärillämme tapahtuvia muutoksia, jokainen jäsen voi omassa tuttavapiirissään tehdä toimintaamme tunnetuksi innostaen uusia jäseniä mukaan.  On tärkeää, että  me kaikki yhdessä varmistamme yhdistyksemme jatkuvuuden ja kehityksen tästä eteenpäin.  Näin toimien me samalla kiitämme ja kunnioitamme niitä, jotka aloittivat intomielellä yhdistyksen toiminnan 70 vuotta sitten ja niitä, jotka ovat jatkaneet ja kehittäneet sitä  kuluneiden vuosikymmenien aikana.